SPLL Kite-jaos

 

FAQ - Kysytyimmät kite-kysymykset

Tälle sivulle on koottu vastauksia useimmin esitettyihin kysymyksiin leijalautailusta sekä kesällä että talvella. Kysymykset on jaoteltu aihepiirien mukaan. Lisää leijalautailuun löytyvää materiaalia löydät ohjeita-osiosta ja Bulletin Boardista.

Kite-jaoksen leijalautailusanasto

Tutustu näihin kysymyksiin ja vastauksiin sekä Bulletin Boardiin ennen kuin ryntäät chättiin esittämään kysymyksiä. Kannattaa myös lukea chätin arkistoja (vasemman yläreunan linkki) jos vaikka aihetta olisi jo vastikään käsitelty chätissä.

Leijalautailu yleensä

Onko leijalautailu vaikeaa? Ei. Varsinkin talvileijalautailun oppii jo muutamassa tunnissa hyvässä ohjauksessa. Laji kannattaa aloittaa käymällä kurssi tai sitten kokeneemman ohjauksessa. Leija ei ole lelu, vaan se nostaa ilmaan kookkaammankin henkilön.

Vaatiiko leijalautailu paljon voimia? Ihan normaalit käsivoimat riittävät hyvin. Vedessä leijan pitää kehittää niin paljon voimaa, että lautailija pysyy laudan kanssa veden päällä. Tämä vaatii samaan tapaan vetoa kuten mm. vesihiihtäessä. Mutta kaikki leijan voima ei tule käsiin koska käytetään ns. trapetsiliiviä, jossa oleva koukku kiinnitetään leijaan. Leijaa voi käyttää myös ilman trapetsikoukkua pelkillä käsivoimilla. Talvella tarvitaan kesää vähemmän voimaa pienemmän kitkan takia.

Miten voin aloittaa leijalautailun? Paras tapa aloittaa leijalautailu on tutustua siihen webissä, lehdistä ja katsomalla videoita. Webistä löydät paikkoja, joissa lajia harrastetaan, jolloin voit mennä rantaan tai jäälle seuraamaan sivusta lajin harrastajien touhua. Jos homma näyttää sellaiselta, että haluat kokeilla sitä oikein luonnossa, niin mene kite-kouluun ja ota muutaman tunnin kurssi. Näin pääset turvallisesti jyvälle lajista ja pääset kokeilemaan oikeaa leijaa. Koulujen ja opettajien yhteystietoja löydän kite-jaoksen Linkit-sivulta.

Onko leijalautailu vaarallista? Kyllä ja ei. Leijalautailu voidaan laskea extreme-lajiksi niin vedessä kuin maallakin. Onneksi välineet ovat kehittyneet vuosien varrella niin turvallisiksi, että voidaan sanoa, että leijalautailu ei ole sen vaarallisempaa kuin muukaan urheilu. Leijalautailijan tulee aina noudattaa annnettuja turvaohjeita, jolloin riskit ovat pieniä. Turvallisuusohjeita löydät kite-jaoksen Ohjeet-sivulta.

Pitääkö olla surffaaja, että voi alkaa harrastaa leijalautailua? Ei tarvitse olla. Suurin osa lajin harrastajista eivät ole ikinä harrastaneet surffausta. Surffitaustasta on hyötyä tuuliolosuhteiden arvioimisen ja vesillä liikkumisen kannalta.

Kuinka pitkä on Suomen kausi? Kausi kestää melkien koko vuoden. Kun vedet ovat vapaana jäästä, niin hyvällä varusteilla voit leijalautailla maaliskuusta joulukuulle. Ensimmäiset järvet ja meren lahdet jäätyvät marras-joulukuussa ja talvikausi jatkuu monesti huhtikuulle. Tämä riippuu tietysti missä päin Suomea aiot harrastaa ja millaiset säät sattuvat. Välikaudella voit ajaa mountain boardilla tai buggyllä maallakin.

Kuinka paljon tarvitaan tuulta, että voin leijalautailla vedessä? Käytännössä tuulta pitäisi olla jatkuvasti noin 5 m/s tai enemmän, jotta hommasta tulisi yhtään mitään. Pienemmällä tuulella voi valua myötätuuleen suurella leijalla ja leveällä laudalla.

Kuinka paljon tarvitaan tuulta, että voin leijahiihtää tai leijalumilautailla? Sen verran, että leija pysyy ilmassa ja voit ohjata sitä kahdeksikkoa. Tämä on käytännössä yli 2 m/s jatkuvaa tuulta isoilla kevyeeseen keliin kehitetyillä leijoilla (15-20m2). Vesillä liian kevyellä tuulella on erittäin vaikeaa tai mahdotonta päästä kryssimään vastatuuleen tai pysyä edes vedenpinnalla eli plaanissa.

Paljon Suomessa on lajin harrastajia? Arvioidaan, että Suomessa on noin 500 leijasurffaajaa ja tämän lisäksi noin 1500 henkeä, jotka harrastavat leijalautailua vain talvella.

Kuka opettaa leijalautailua? Opettajien ja seurojen nimiä ja yhteystietoja löydät kite-jaoksen Linkit-sivulta. Suomessa koulutuksen saaneet opettajat noudattavat opetuksessa kansainvälistä IKO-standardia.

Välineet

Mitkä ovat tärkeimmät turvavälineet? Terveen järjen lisäksi: kypärä, leijan karkuremmi ja kelluntaliivit. Lisäksi riittävän lämmin märkäpuku hanskoineen yms. estämään kylmettymisen. Mikäli olet kiinteästi kiinni leijassasi, niin tarvitset ehdottoman toimivan hätälaukaisujärjestelmän. Jotkut pitävät mukana vielä sopivaa veistä narujen katkaisemista varten.

Mikä on ns. impact-liivit (impact vest)? Impact-liivit ovat kevyet kelluntaliivit, jotka suojaavat yläkroppaa iskuilta. Impact-liivit eivät kelluta niin paljon kuin kelluntaliivit ja soveltuvat siksi myös paremmin isoon aallokkoon kuin tavalliset kelluntaliivit. Talvella monet käyttävät ns. selkäpanssaria, joka suojaa selkärankaa iskuilta.

Mitä eroa on pumpattavalla leijalla ja patjaleijalla? Pumpattavassa leijassa leijan etureuna (etustrutsi, leading edge) ja siipikaaret muodostuvat ilmataskuista, jotka pumpataan pumpulla täyteen ilmaa ennen lennätystä. Näin leija säilyttää muotonsa veteen tippuessaan ja kelluu. Pumpattavan leijan saa takaisin ilmaan vedestä, jos tuulta on tarpeeksi. Patjaleijassa ei ole jäykkiä osia ja se pysyy muodossaan tuulen ja narujen avulla. Patjaleijoissa voi olla myös ilmataskuja, jotka täyttyvät tuulen voimasta ja niissä on kankainen takaiskuventtiili pitämässä ilman leijan sisällä. Nämä taskut mahdollistavat joidenkin patjaleijojen nostamisen takaisin ilmaan myös vedestä.

Mistä välineitä voi ostaa? Löydät suomalaisten kite-kauppiaiden yhteistietoja Linkit-sivulta. Maailmalla on myös paljon internet-kauppoja, joista voi tilata leijalautailuvälineitä.

Mistä välineitä voi vuokrata? Suomessa ei ole varsinaisia leijalautailun välinevuokraamoja. Leijojen vuokraus tuntemattomille on turvallisuusriski, koska vahingon sattuessa tai väärin käytettynä leija voi osaltaan olla myötävaikuttamassa vakavienkin onnettomuuksien syntyyn. Lautoja ja muita tarvikkeita voisi vuokratakin, mahdollisuuksia tähän kannattaa kysellä kouluttajilta ja myyjiltä.

Mitä välineet maksavat? Lajin aloittamiseksi joudut investoimaan noin 800-2000 euroa. Uusien varusteiden hinnat ovat karkeasti seuraavat: leijat 700-1500 euroa ja laudat 400-800 euroa. Käytettyjä saa noin 20-50% halvemmalla. Suomessa välineet ovat hinnaltaan suhteellisen kilpailukykyisiä ja myyjiltä kannattaa suoraan kysyä mahdollisista tarjouksista.

Mitä pitää huomioida välineitä hankittaessa? Ostaessasi uusia tai käytettyjä välineitä, niin on parasta hankkia välineet paikasta, jossa myyjä itsekin harrastaa lajia ja osaa opastaa sinua. Pyydä myyjää aina näyttämään leijoissa niiden turvallisuusvälineiden toiminta: karkuremmi, chicken-loop ja tehonsäätö. Leijojen mukana tulee opaskirja, joka pitäisi tulla myös käytettyjen välineiden kanssa. Jos leija on aivan uusi, niin joudut tarkastamaan narujen pituudet ja muut säädöt ja jos sinulla ei ole ohjeita tai osaavaa kaveria, niin se voi olla hyvinkin hankalaa ensimmäisellä kerralla.

Pumpattavat leijat

Mikä on yleisin aloittelijan leijakoko? Yleisin leija on varmasti kooltaan 11-13 m2, joka soveltuu yleisleijaksi 70-80kg henkilölle. Käytännössä tämän lisäksi hankitaan yksi isompi leija (14-18m2) ja yksi pienempi leija (7-11m2), jolloin käytetään kolmea leijaa.

Mikä on yleisimmin käytetty leijakoko Suomessa? Kesällä kesälomakautena tuulet ovat kevyitä. Kun taidot kasvavat voit ajaa isommalla leijalla ja pienemmällä laudalla. Yleisin keli on leijalle kokoa 11-13m2, kun ajaja painaa noin 80 kg.

Monta leijaa minulla pitää olla? Käytännössä tarvitset vähintään kaksi leijaa, mikäli haluat ajaa yli 50% keleistä. Yksi isompi leija (12-17m2) ja yksi pienempi leija (7-12m2). Ongelma on se, että ensimmäinen leija ei voi olla se kaikkein isoin, koska muuten opettelu voi olla hyvinkin vaarallista. Monet omistavatkin kolme leijaa, joilla pärjää jo hyvin. Sopivat koot kokeneemmille ovat esim. 12-9-6. Mikäli ajat paikoissa, joissa on yleensä kevyempää tullta, niin saat haluta 15-12-9 setin. Uusissa yleisleijoissa on yleensä laajempi tuulialue kuin vanhoissa. Jos matkustelet paljon tuulisilla alueilla, saatat haluta parikin pienempää 6-10 neliön leijaa esim. 9 ja 6.

Kaksi vai neljä/viisi narua? Neljä (tai viisi). Nelinaruisella leijalla voit säätää tehoa puuskaisessa tuulessa. Suomessa ei kaksinaruisia leijoja ainakaan toistaiseksi käytetä kuin opetuksessa hyvin pieninä kokoina (2-4 m2).

Kauan pumpattavat leijat kestävät? Leijojen elinikä vaihtelee, mutta leijalla voi ajaa helposti useita vuosia, jos sitä käsittelee huolella. Materiaalit kestävät vuosia, mutta leija luonnollisestikin kuluu käytössä. Tyypillisessä käytössä leija on vielä kohtuu kunnossa kolmen kauden jälkeenkin. Leijan elinikää voi pidentää kun sitä ei pidä turhaan rannassa pumpattuna kovassa auringonpaisteessa ja pöllyävässä hiekassa. Strutsien sisäpusseihin tulee helposti reikiä ja kuluneen sisäpussin voi vaihtaa kokonaan uuteen, kun reikiä on jo kymmenittäin ja ilma ei pysy sisällä.

Voiko strutsin sisäpusseja paikata? Voi. Paikkaus tehdään valmiilla tarroilla tai liimalla. Suuremmat repeämät joutuu paikkaamaan liimalla ja muovilla. Strutseja saa myös varaosina. Paikatessa pitää varoa, että strutsin sisään ei mene hiekkaa, joka hankaa paikatun sisäpussin heti rikki.

Mitä merkitystä aspect ratiolla (ar) on? Aspect ratio, eli leijan syvyyden ja leveyden suhde, on vain yksi tekijä joka vaikuttaa leijan lento-ominaisuuksiin. Yleistäen voidaan sanoa, että pienemmän ar:n leijat ovat helpompia ja maltillisempia lennättää. Sen sijaan korkean ar:n leijoja pitää ohjata tarkemmin, mutta ne kestävät paremmin puuskaista tuulta, nousevat tuuleen paremmin ja niissä on enemmän nostetta. Nykyaikaiset leijat ovat usein ns. medium aspect ratio -leijoja ja leijan leikkauksella ja muilla keinoilla haetaan käyttötarkoitukseen sopivat ominaisuudet.

Millaisella leijalla on helppo opetella temppuja? Leijat kehittyvät jatkuvasti, mutta voidaan sanoa, että kaikkein suurin alkuvaiheen kehitys on pysähtynyt (ainakin hetkeksi). Nykyaikaiset tekniset temput edellyttävät helposti ohjattavaa leijaa, jossa on kuitenkin riittävästi ominaisuuksia. Monet hakevat leijaa, joka on stabiili ohjata ja joka kehittää kuitenkin sopivasti nostetta, että hypyt ovat ilmavia. Kiteloopit ja vastaavat temput edellyttävät, että leija kääntyy nopeasti lähes paikallaan. Tyypillinen temppuleija on medium ar -leija, joka kääntyy ketterästi ja kehittää tasaisen vedon koko tuulialueella. Aaltoajoon haetaan leijasta vielä parempia tasaisen vedon ominaisuuksia myös leijaa käännettäessä.

Patjaleijat

Soveltuuko patjaleijat vesikäyttöön? Joiltakin valmistajilta on saatavilla malleja, jotka on suunniteltu myös vesikäyttöön (water relauchable foils, RF) tai jotka varsinaisesti ei ole suunniteltu vesikäyttöön (non-relauchable foils, NRF). RF-leijoissa patjan kerrosten väliin jäävät solut on suljettu esimerkiksi tarranauhalla, jolloin leija kelluu ja sen saa takaisin ilmaan (ns. closed cell foil). Kokenut ajaja ajaa helposti myös patjaleijalla vedessä sitä veteen tiputtamatta.

Ovatko avoimet patjaleijat pumpattavia leijoja turvallisempia talvella? Kyllä. Avoimista soluista muodostuvan patjaleijan saa tehottomaksi välittömästi ja se putoaa kuin rätti maahan eikä aiheuta voimakasta vetoa maassa olleessaan. Tämän erittäin tärkeää kun leijahiihdät vuoristossa tai merellä missä on railoja. Suljetut patjat eivät tyhjene vaan käyttäytyvät lähes samaan tapaan kuin pumpattavat leijat, joka tulee huomioida varsinkin vuoristossa.

Miksi monet käyttävät patjaleijoja juuri talvella? Yksi syy on leijan yksinkertaisuus vaikka ensi silmäys saattaa laittaa ajattelemaan muuta. Myös turvallisuus on yksi tärkeä tekijä. Patjaleijaa ei tarvitse pumpata, se menee pieneen tilaan, on kevyt ja kestää hyvin pakkasta. Patjaleija on turvallinen myös vaihtelevassa maastossa. Monen mielestä se on myös helpompi käsitellä yksin kuin pumpattava leija.

Voiko patjaleijalla hyppiä? Vanhemmat vetoleijat eivät ole suunniteltu varsinaisesti hyppimiseen. Uudemmat leijat ovat vakaampia ja kehittävät enemmän nostetta hiljaisemmassa vauhdissa, jolloin niitä voi käyttää myös hyppimiseen. Leijaa ei ole tarkoitettu rinteessä tapahtuvaan liitämiseen, siihen on tehty aivan omat liitovarjonsa. Leija voi näyttää samanlaiselta kuin liitovarjo, mutta ne ovat profiililtaan ja harustukseltaan aivan erilaisia.

Monta patjaleijaa tarvitsen? Tilanne on lähes sama kuin pumpattavien leijojen kanssa. Käytännössä et kuitenkaan välttämättä tarvitse niin montaa leijaa talvella kuin kesällä. Uusissa patjaleijoissa on valtavan laaja tuulialue ja käytännössä kahdella leijalla pärjää hyvin pitkälle. Kevyeen keliin sopii 10-15 neliöinen patjaleija ja kovempaan keliin 5-9 neliöinen. Hyvä valinta voisi olla esimerkiksi 7 ja 12 neliöiset leijat noin 80 kg:lle kuskille, jolloin voi ajaa kelit 2-15 m/s. Yhdellä noin 9 neliöisellä ajelee noin 4-11 m/s keleissä. Oma lukunsa ovat 20 neliön vesikäyttöön tarkoitetut isot patjaleijat.

Miksi joidenkin leijojen mukana tulee kahvat eikä puomia? Leijoja ja vetoleijoja on käytetty jo vuosia. Niitä on ohjattu perinteisesti kahvoilla, joilla saadaan aikaan laajat ohjausliikkeet. Vasta varsinaisesti leijalautailuun tehdyissä leijoissa on alettu suosimaan puomia. Kahvoja voi kuitenkin käyttää. Kahvojen väliin voi pingottaa narun, jolloin myös trapetsin käyttö onnistuu.

Voiko kahvat korvata puomilla? Jos leijaa ei ole suunniteltu lennätettäväksi puomilla, niin kahvojen korvaaminen voi olla hankalaa. Leijat on suunniteltu hyvin erilaisiksi, joten sen lento-ominaisuudet voivat muuttua radikaalisti, jos korvaat suoraviivaisesti kahvat puomilla. Voit kysellä chatistä tai etsiä muualta internetistä mahdollisia ohjeita muutoksen tekemiseen.

Voiko patjaleijaa korjata itse? Kyllä voi. Leijaa pystyy ompelemaan ja liimaamaan myös itse. Myös naruja voi vaihtaa ja korjata helposti.

Kumpi on parempi patjaleija (NRF tai RF) vai pumpattava leija (LEI)? Se sinun pitää päättää itse! Periaatteessa patjat soveltuvat paremmin talvikäyttöön ja pumpattavat vesille. Mutta niitä käytetään täysin ristiin ja molemmille leijatyypeille löytyy etunsa ja haittansa. Makuasia, josta voi keskustella chatissä tai bulletin boardissa.

Laudat

Millainen on sopiva aloittelijan lauta? Aloittelijan lauta on sellainen lauta, joka kelluttaa riittävästi, jolloin alkeiden opettelu sujuu helpommin kun ei vielä osaa ohjata leijaa niin hyvin, että veto olisi tasaista. Laudat ovat kehittyneet viime vuosina kuten leijatkin. Enää ei käytetä juurikaan pitkiä 180-200 cm:n surffilaudan näköisiä directional-lautoja vaan aloittelija valitsee yleisimmin ns. twintip-laudan, jolla voi ajaa helposti molempiin suuntiin paino kantapäillä. Laudan pituus riippuu ajajan koosta, mutta laudan leveys vaikuttaa enemmän siihen, kuinka kovassa tuulessa sillä voi ajaa. Normaalikokoinen (80kg/180cm) aloittelija voi ottaa esimerkiksi 140-150 cm pitkän ja 38-42 cm leveän twintip-laudan. Lauta voi olla myös leveämpi, jolloin sillä voi ajaa hieman kevyemmässä tuulessa. Myöhemmin voit hankkiä lyhyemmän ja kapeamman laudan, jolloin vanha lauta jää käytettäväksi kevyempiin keleihin.

Kauan minun pitää ajaa aloittelijan laudalla? Tyypillisesti opit luovimaan ja kääntymään alle kymmenessä ajopäivässä, jonka jälkeen voit jo vaihtaa pienempään yleislautaan. Voit tietysti vaihtaa vaikeampaan lautaan nopeamminkin, mutta onnistumisen elämykset voivat olla tuolloin vaikeammin saavutettaessa. Ihan ensimmäisille kerroille kannattaa lainata tai vuokrata isompi lauta ja sitten hankkia omaksi hieman pienempi lauta. Helpointa on mennä kurssille, jossa saa käyttöönsä aloittelijan välineet kurssihinnan mukana.

Pitääkö laudassa olla karkuremmi? EI. Karkkuremmi on vaarallinen. Se tekee laudasta ankkurin, joka saattaa singahtaa yhtäkkiä suurella voimalla vedestä aiheuttaen vakaviakin vammoja. Laudan karkailun varalle kannattaa opetella liikkumaan ja luovimaan vedessä leijan avulla ilman lautaa (bodydrag).

Voiko tavallisella wakeboardia käyttää leijalautailussa? Voi, mutta tavalliset wake-siteet on vaikea saada jalkaan yhdellä kädellä ja lauta on huomattavasti vaikeampi ajaa ylätuuleen. Kitewakelaudat ovat kapeampia ja suorempia ja soveltuvat kokeneemmille ajajille ja kovaan keliin.

Monta lautaa pitää olla? Kun opit ohjaamaan leijaa hyvin ja sinulla useamman kokoisia leijoja, niin tulet toimeen melko hyvin yhdellä pienellä noin 120-140 cm laudalla. Suomen kevyitä kelejä varten saatat edelleen haluta myös isomman ja/ tai leveämmänlaudan (140-160cm ja 42-50 cm leveä) jonka avulla saat lisää leijalautailupäiviä. Isolla laudalla voit myös korvata puuttuvan välikoon leijan, jos sinulla on vain kaksi leijaa.

Montako evää laudassa on? Tyypillisesti twintip laudoissa on neljä evää - yksi joka kulmassa. Eviä voi olla myös enemmän 5-8 kappaletta. On olemassa myös täysin evättömiä lautoja. Mutanteissa on takana neljä suurempaa evää, jotka mahdollistavat ajamisen suuremmalla teholla myös epätasaisessa vedessä ja aalloissa ja edessä kaksi twintip-evää.

Temput

Miten leijalla hypätään? Leijalla voi hypätä ilmaan ilman aaltoa, hyppyriä tai kovaa tuulta. Tarvitset niin ison leijan, että se jaksaa vetää sinut vauhdista ilmaan. Kun ajat laudalla vasemmalle kovaa kantaten leija noin klo 10:30:ssä ja ohjaat nopeasti leijan oikealle päinvastaiseen suuntaan kohti klo 1:een, niin leija nykäisee sinut ilmaan. Älä ponnista vaan koukista jalat välittömästi. Samalla kun irtoat vedestä ohjaat leijan takasin vasemmalle noin klo 11:30 ja laskeudut veteen jaloilla joustaen. Käytännössä tuulta pitää olla yli 6 metriä sekunnissa 14-20 neliön leijalla painosta riippuen.

Miten hyppään korkeammalle? Tarvitset enemmän vauhtia lautaan ja lisää vetoa leijaan. Tärkeää on kantata mahdollisimman voimakkaasti aivan loppuun asti: pidät painon takana, mutta et anna vauhdin mennä liian hiljaiseksi. Kun ohjaat leijan vastapäiseen suuntaan ja tunnet nykäisyn, sinulla pitää olla ollut edelleen voimakas kanttaus leijaa vastaan. Yleisin ongelma on se, että ajaja hyppää liian aikaseen, jolloin leijan koko voima ei kohdistu vielä ylöspäin. Pyri löytämään leijasi ns. sweet spot eli kohta, josta käännät leijan vastakkaiseen suuntaan. Kevyellä tuulella ja isommalla leijalla se on yleensä ylempänä noin klo 11:ssa.

Mitä tein väärin, jos joudun leijan alle tai sen etupuolelle hypyn aikana? Et kantannut tarpeeksi vastaan tai lennätit leijan liian kauas vastapäiselle puolelle (ehkä klo 2:een). Kevyellä tuulella tulee yritettyä liikaa ja hidas iso leija ei ehdi kääntyä takaisin menosuuntaan. Jos et kanttaa tarpeeksi loppuun asti, niin vauhtisi kääntyy alatuuleen ja liikut kovaa leijan alle eikä leija ehdi lentää edellesi vaikka kääntäisitkin sen ajoissa. Huomioi tämä varsinkin talvella, jolloin lauta liikkuu hyvin nopeasti, kun kitkaa on vähän.

Mikä on handle pass? Kun tempussa vaihdetaan ohjauspuomi selän takana kädestä toiseen sanotaan handle pass. Tämä edellyttää sitä, että ajaja ei ole kiinteästi kiinni chicken-loopissa (hooked).

Mikä on kite loop? Kite loop tarkoittaa sitä, että hypyn aikana leija ajetaan joko ylä- tai alakautta ympäri täyden silmukan. Leija kehittää power zonen läpi lentäessään suuren voiman ja vetää kuskia vauhdilla alatuuleen (ns. power move). "Oikeassa" kite loopissa leija ajetaan yläkautta ympäri ja hypyn keskivaiheella leija käy ajajan alapuolella. Mitä pienempi leija on, sitä nopeammin se tekee silmukan.

Miten eri tempuista saa pisteitä kisoissa? PKRA on tehnyt ohjeet tuomareille, joissa määritellään pisteytys yleisellä tasolla maailman cupissa. Pelkkä teknisyys ei riitä vaan myös tyyli, korkeus ja alastulo arvostellaan.

Talvileijalautailu

Voiko leijaa käyttää talvella lumilaudan kanssa? Kyllä. Kaikki lumilaudat soveltuvat leijalautailuun. Tärkeää alussa on se, että saat siteet mahdollisimman helposti yhdellä kädellä auki ja kiinni. Lumilaudalla voit tehdä kaikki samat temput kuin vedessäkin.

Voiko leijaa käyttää talvella suksien kanssa? Kyllä. Sukset ovat jopa helpommat kuin lumilauta ja niiden avulla on helppo liikkua jäällä. Aloittelijoille suositellaan suksia ensimmäisille kerroille, ellei hän ole kokenut lumilautailija. Suksilla tehtävät temput ovat hieman erilaisia kuin laudalla.

Mitä varusteita tarvitsen talvella? Talvivarusteet eivät suoranaisesti eroa kesällä käytetyistä. Leijan, laudan/suksien, trapetsin, kypärän lisäksi tarvitset jäänaskalit, polvisuojat, kyynärsuojat, selkäpanssarin, laskettelulasit ja lämmintä päälle kerroksittain. Suojusten määrä on kääntäen verrannollinen lumen määrään. Jäällä kannattaa pitää mukana myös kännykkä veden pitävässä pussissa ja suklaapatukka. Jotkut pitävät mukanaan jääruuvia tai vastaavaa välinettä, jolla leijan karkuremmin saa kiinni jäähän, jolloin leija pysyy paikallaan kun se on alhaalla. Voit myös pitää mukanasi muovipussia, johon keräät lunta ja sitä voi käyttää painona leijan päällä ja apuna sen lähettämisessä.

Voiko leijalla mennä peilijäällä? Voi. Tällöin käytetään yleensä luistimia. Sukset ja varsinkin lumilautailu edellyttää, että jään päällä on edes muutama sentti lunta, jotta kantit eivät lipsu. Myös suksilla tai lumilaudalla voi ajaa jäällä kevyessä kelissä tai pienellä leijalla, kun kantit on terävät ja lauta on mahdollisimman jäykkä ja siinä on iso side radius (yli 8 metriä).

Millainen leija sopii talvileijalautailuun? Periaatteessa ihan mikä vaan, koska talvella tarvitaan vähemmän tehoja ja leijan ei tarvitse kellua. Suositeltavampia ovat patjaleijat, koska ne ovat turvallisempia ja kestävämpiä talvella eikä niitä tarvitse pumpata. Mutta pumpattavat leijat toimivat myös talviolosuhteissa. Pumpattaviin leijoihin on kehitetty apuvälineitä, joilla ne saa ylös myös lumelta.

Ovatko talvella käytettävät leijat pienempiä kuin kesällä käytettävät? Talvella käytetään eleensä noin 2-4m2 pienempiä leijoja kuin vastaavassa tuulessa kesällä, koska vastus on pienempi. Mutta kokenut kuljettaja pystyy kanttaamaan sopivalla alustalla niin hyvin, että hän voi käyttää myös isoja leijoja (14-20m2) talvella.

Mikä on sopivan kokoinen patjaleija lumelle? Aivan aloittelija voi harjoitella 3-6 neliön patjaleijalla. Uusissa leijoissa on niin paljon tehonsäätöä, että noin 80 kilon painoinen henkilö voi perusteet opittuaan hankkia ensimmäiseksi leijaksi 8-10 neliön patjaleijan, jolla voi ajaa 3-10 m/s tuulissa.

Mikä on ns. viides naru? Jotkut ovat kiinnittäneet pumpattaviin leijoihin y:n muotoisen pitkän ns. viidennen narun, joka on kiinnitetty leijan 2. ja 4. strutsin takareunaan. Toisesta päästä naru on kiinni samassa pisteessä kuin keskinarutkin. Tästä narusta vetämällä maassa vatsallaan makaava leija saadaan peruuttamaan ilmaan ja kääntymään ympäri. Tämä mahdollistaa pumpattavan leijan nostamisen yskin lumelta tai vedestä peruuttaen.

Kuinka kovalla pakkasella voi vielä leijalautailla? Pakkanen ei oikeastaan vaikuta muihin kuin pumpattaviin leijoihin. Kovassa pakkasessa niiden venttiilit alkavat vuotamaan ja materiaalit kovettumaan. Monet ovat pitäneet -15C astetta pakkasrajana, mutta on leijoja käytetty vielä alle -25C:ssakin. Muista, että muoviset osat kuten puomin päät, siteet ja pumput hajoavat helposti. Varmista, myös, että turvalaukaisin toimii kovassa pakkasessa kun osat ovat kylmyyden takia supistuneet.

Onko talvi- ja kesänaruissa eroja? Ei varsinaisesti. Talvella on parempi käyttää liian paksuja kuin ohuita naruja, jos aikoo hyppiä. Nelinaruisen leijan narut tulisi olla mieluiten yli 300 kg kestäviä venymättömiä dyneema-naruja. Tarkasta narut aina ennen leijalautailua ja ilmoita heti kaverille, jos olet vahingossa ajanut hänen narujen ylitse.

Miksi jotkut suosivat värjättyjä naruja? Talvikäytössä värilliset narut ovat erittäin käytännölliset, koska ne näkyvät lumella paremmin. Kesäkäytössä tällä ei ole niin paljon väliä.

Miten pidän narut jäällä? Lumessa olevat narut erottuvat heikosti. Sen takia jäällä olevien lautailijoiden pitää aktiivisesti varoa toistensa naruja. Älä jätä omia naruja levälleen vaan kierrä ne leijan ympäri tai kerää puomille, kun en aja. Laita ensin leija valmiiksi ja sitten vasta narut. Kun näet leijan jäällä, niin älä aja sen läheltä vaan pidä aina yli 30 metrin etäisyys siihen. Valitse lähtö- ja tulopaikkasi siten, että siitä kuituu mahdollisimman vähän haittaa muille.

Voiko talvella hyppiä? Voi, mutta silloin kannattaa olla erityisen varovainen ja pitää kunnon suojuksia. Polvi-, kyynär-, häntäluu- ja selkäsuojat kuuluvat kunnon kypärän kanssa jokaisen varustukseen kovalla alustalla.

Lyhyet vai pitkät sukset? Leijan kanssa voi hiihtää lähes millä suksilla tahansa. Jopa lyhyet bladet toimivat tasaisella ja kovalla alustalla. Lyhyemmät sukset helpottavat liikkumista ja monet ovatkin valinneet ns. twintip-sukset.

Kuinka pitkä lumilauta pitää olla? Käytännössä kaikki lumilaudat soveltuvat leijalumilautailuun. Valitse samanlainen lauta, kuin rinteeseenkin tai hieman pidempi (145-165 cm). Jos ajat pitkiä suoria matkoja tai syvässä lumessa saatat haluta yli 165 cm pitkän laudan.

Mikä on sidecut tai side radius? Laudan kantin muodostaman ympyrän säde. Koska leijalla ajetaan käytännössä suoraan sivulle jatkuvasti kantaten, niin leijalumilaudassa olisi hyvä olla mahdollisimman suuri sidecut. Leijakäyttöön tehdyissä lumilaudoissa on yli 8 metrin (8000 mm) sidecut. Joissakin jopa 15 metriä. Pitkissä vapaalaskukäyttöön tarkoitetuissa tavallisissakin lumilaudoissa voi sidecut olla yli 8 metriä. Suuri säde mahdollistaa lumilaudan käytön peilijäälläkin, koska kantti puree hyvin jäähän.

Jäykkä vai löysä lauta? Lumilauta olisi hyvä olla hieman jäykempi, nopeaan laskuun tai kovalle rinteelle tarkoitettu lauta. Leijalumilautaillessa laudalla kantataan ja ajetaan suoraan pitkät ajat, jota rinteessä tehdään harvemmin. Toisaalta löysällä laudalla on kiva pyöritellä pikkutemppuja pehmeällä alustalla. Syvään lumeen löysempi ja kovalla alustalla jäykempi lauta on hyvä nyrkkisääntö.

Millaiset siteet? Koska joudut laittamaan siteet jalkaan ja ottamaan pois samalla kun lennätät leijaa, niin suositeltavimmat ovat ns. step-in-siteet tai Flow:n valmistamat takaa ladattavat siteet. Jos taas hallitset leijan lennättämisen ja lumilautailun, niin saatat suosia tavallisia siteitä tai jopa kovia kenkiä. Makuasia tämäkin.

Mitä tehdä kun kengät osuvat maahan tai en saa painetta kantille? Koska leijalumilautailussa kantataan leijan vetoa vastaan, niin lautaa kallistetaan paljon. Jos kengät osuvat maahan, niin hanki korotuspalat siteiden alle. Paloja on 10-20mm korkusina erilaisille sidetyypeille. Korotuspalat auttavat myös saamaan enemmän painetta kantille?

Kuinka teräväksi kantit teroitetaan? Verrattuna tavalliseen lumilautailuun, niin leijalumilaudan kantit kannattaa pitää mahdollisimman terävinä, jotta kovallakin alustalla säilyy maksimi pito. Muista myös voidella laudan pohja varsinkin kantapään kantin puolelta.

Miten voin välttää kanttien epätasaisen kulumisen? Jos lumilautasi on aivan symmetrinen twintip-lauta, niin voit välillä kääntää siteet ympäri, jolloin sama kantti ei ole aina selkäpuolella kulumassa.

Miksi joidenkin leijojen mukana tulee kahvat eikä puomia? Leijoja ja vetoleijoja on käytetty jo vuosia. Niitä on ohjattu perinteisesti kahvoilla. Vasta viimeisten viiden vuoden aikana leijalautailuun tehdyissä leijoissa on alettu suosimaan puomia.

Voiko kahvat korvata puomilla? Jos leijaa ei ole suunniteltu lennätettäväksi puomilla, niin kahvojen korvaaminen voi olla hankalaa. Leijat on suunniteltu hyvin erilaisiksi, joten sen lento-ominaisuudet voivat muuttua radikaalisti, jos korvaat suoraviivaisesti kahvat puomilla. Voit kysellä chatistä, bulletin boardista tai etsiä muualta internetistä mahdollisia ohjeita.

Liikennesäännöt

Kumpi väistää ahtaassa rannassa? Rannasta lähtijä vai rantaan tulija? Rantaan palaava antaa tietä rannasta lähtevälle, koska vesillä on tilaa odottaa turvallisesti etäällä rannan esteistä.

Mitä pitää tehdä kun kohtaat tai ohitat toisen kiteilijän? Tuulen puolella oleva väistää nostamalla leijaa ylöspäin ja vastaavasti tuulen alapuolella oleva lautailija laskee omaa leijaansa niin, että leijat ja narut eivät osu toisiinsa. Kohdattaessa kannattaa olla rauhallinen ja tehdä selkeitä liikkeitä, että ei hämää toista. Hyvä nyrkkisääntö on että vasen käsi väistää eli se jolla on vasen käsi etummaisena kohdattessa väistää.

Saako toisen narujen yli ajaa talvella? Ei. Kun näet jäällä leijan, niin oleta, että sen lähellä on myös narut. Valkoisia naruja on lähes mahdoton huomata, joten älä edes koeta onneasi. Kun lasket leijasi alas, niin kokoa myös narut, jotta joku ei aja vahingossa niiden päälle. Mutta jos rikot jotain, niin korvaa kaverin narut! Sama voi sattua Sinullekin.

Katso väistämissäännöt kokonaisuudessa täältä.

 
ohjeet/faq.txt · Viimeksi muutettu: 01.07.2011 klo 19:36 (ulkoinen muokkaus)